Keskusteluälykkyys ja tilannetaju (webinaarikooste)

Helena Åhman: Työkaluja keskusteluälykkyyden ja tilannetajun johtamiseen muutoksen keskellä

Helena Åhmanin webinaarissa 20.9.2021 pureuduttiin erityisesti työyhteisön haastaviin keskustelu- ja vuorovaikutustilanteisiin sekä niihin valmistautumiseen ja kohtaamiseen onnistuneen lopputuloksen saavuttamiseksi. Teemaa tarkasteltiin vahvasti yksilöiden kokemusten ja käyttäytymisen näkökulmasta, vaikkakin organisaation rakenteellisilla ja kulttuurisilla tekijöillä tiedostettiin olevan merkitystä.

”Keskusteluälykkyys on kriittinen osaaminen erityisesti haastavissa tilanteissa” tuli webinaarissa esille useissa yhteyksissä. Åhman lähestyi keskusteluälykkyyttä viiden askelen kautta, joita olivat:

1. Ymmärrä painekäyttäytyminen

   – Mitä minulle tapahtuu painetilanteessa? Mitkä tunteet painottuvat? Mitä toinen mahdollisesti kokee tunnetasolla?
   – Mistä näkökulmasta valitsen kuunnella? Pystynkö odottamaan hiljaa?
   – Olenko tietoinen siitä, mitä sanon ja miten sanon?
   – Miten löydän tavan ilmaista asian riittävän suoraan, mutta empatian kautta? Millaisella äänensävyllä puhun?

2. Viritä tilanne
   

   – säädä oma olotilasi, mikä on sinun fyysinen ja henkinen olotilasi
   – valmistaudu hyvin – myös odotettavissa oleviin hankaliin kysymyksiin
   – asetu toisen asemaan ja ennakoi, millaisiin asioihin toinen saattaa olla tyytymätön – käsittele ne, mutta hallitse myös pakittamisosaaminen (”Anteeksi, taisin ilmaista asian kömpelösti…”)
   – aivojen ja henkisen suorituskyvyn kannalta on hyvä muistaa ajattelun monet ulottuvuudet ja kokonaisvaltainen oman hyvinvoinnin turvaaminen.

3. Kohtaa ’panttivankineuvottelijana’
   

   – kysymys sovittelijan roolista, jossa tärkeää on päästä motiivien taustalle, rakentaa tunnesidettä ja luoda tunne aidosta halusta auttaa
   – anna tavoitteen ohjata tulkintaasi äläkä katso asioita oman egon kautta
   – vuorovaikutuksessa voi hyödyntää erilaisia kysymyksenasetteluja: Miten, Mikä, Mitä?
   – tarjoa ja pyydä tukea.

4. Säädä tunteita
   

   – haastavissa tilanteissa ja muutoksissa tunteiden kartoittaminen ennen päätöksiä on kriittistä
   – painekeskusteluissa on syytä tiedostaa eri elementit: käsitykset faktoista, asian merkityksellisyys ja tunteiden voimakkuus
   – omien tunteiden ohjaamisessa auttaa seuraavan prosessin läpikäyminen: hyväksy tunne, nimeä tunne, kuuntele tunnetta, valikoi tulkinta, tarvittaessa käännä huomio muualle tai etäännytä itsesi tunneytimestä
   – on hyvä huomioida, että kielteinen tunne laantuu ja myönteinen vahvistuu, kun se tulee kuulluksi
   – kokonaisuuden kannalta on myös hyvä pohtia, miten edellytykset muutoksen toteutumiseen täyttyvät:
   – a) halu (tarpeet, odotukset, muutokset)
   – b) kyky (osaaminen, valmiudet, tiedot)
   – c) mahdollisuus (toimintaympäristö, rakenteet, kulttuuri).

5. Varmista tilannetaju
   

   – erittäin tärkeää on erottaa havainto ja tulkinta
   – tilannetaju on tunne- ja ajattelutaitoja yhdistettynä kokemusvarastoomme ja sen ytimessä on nimenomaan havainnointi – ei tulkinta.

Webinaarin yhteydessä Helena Åhman toi muistilistojen muodossa esille myös lukuisia konkreettisia työkaluja muun muassa erilaisten kysymystyyppien ja kysymyksenasettelun hyödyntämiseen sekä listausta vaativissa keskusteluissa vältettävistä lähestymistavoista.

Tärkeä viesti keskusteluälykkyyden ja tilannetajun johtamiseen haastavissa tilanteissa kulminoituu Åhmanin sanoin seuraavasti: ”Kannattaa olla tietoinen omista tunteistaan ja käyttäytymisestään painetilanteissa ja koettaa ymmärtää toisenkin näkökulmat, rakentaa tunnetta siitä, että ollaan samalla puolella eriävistä mielipiteistä huolimatta sekä siitä, että keskusteluälykkyyttä voi harjaannuttaa, vaikka siinä ei koskaan olekaan valmis.”